 |
Kustannusmaailman kuohuissa
Minulta on kyselty, lähdenkö Siltaloiden perässä vai jäänkö WSOY:lle. Vastaus on, että jään.
Olen ollut hidas vastaamaan, ja tilanne on kaiken kaikkiaan vaatinut sulattelua. Toukon lähtö oli minulle suuri yllätys. Olen urani alusta saakka asioinut hänen kanssaan, oppinut luottamaan hänen ammattitaitoonsa ja ennen kaikkea arvostamaan häntä ihmisenä. Siinä mielessä hänen päätöksensä on minun kannaltani valitettava.
Mutta asia pitää tietenkin yrittää nähdä Toukon itsensä näkökulmasta. Olen aina tehnyt töitä omaan laskuuni, ja koska Touko veljensä kanssa on lähdössä pyörittämään omaa yritystään, en osaa muuta kuin jakaa heidän innostuksensa ja toivottaa menestystä. Suomessa on aivan liian vähän yrittäjähenkeä ja arvostan kaikkia niitä, jotka ottavat riskejä ja uskaltavat heittäytyä uuteen. Ja vaikka menetän WSOY:ssä tärkeän henkilön, jää sinne heitäkin – erittäin päteviä, työhönsä intohimoisesti suhtautuvia kustannustoimittajia ja muita kirja-alan ammattilaisia, joiden kanssa olen tottunut työskentelemään vuosien mittaan.
Toinen ajankohtainen teema on Ilta-Sanomien esiin nostama kopiointiasia. Kun päähenkilöni Pedon syleilyä tehdessäni oli GRU:n vakooja, niin olisin voinut keksiä hänen taustansa omasta päästäni. Mutta ei asiatrillereitä tehdä niin. Hankin siis käsiini oikean, Englantiin loikanneen GRU-miehen Viktor Suvorovin tekemän kirjan, joka tunnetaan todellisuuspohjaisena. Niinpä GRU-hahmoni taustasta kertoessani kuvasin menetelmiä, joita oikea GRU-upseeri kuvaa kirjassaan. Lähdeteoksen mainitsin Pedon syleilyn taustoista kertovassa tekstissäni asialähteiden joukossa.
Vastaavalla tavalla olen toiminut lukemattomissa muissa asiayhteyksissä koko urani ajan. Lähteitä olen listannut mahdollisuuksien mukaan, menetelmiäni piilottelematta.
Uusi käänne on se, että nyt Suvorov ilmoittaa keksineensä kohdat, joiden luulin aidosti kuvaavan GRU:n menetelmiä. Tämä on yllättävää. Militera.lib.ru -sivustolla hän kertoo: “Kirjassani Akvaario, joka julkaistiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 1985, kuvaan sitä aikaa elämästäni jolloin palvelin tiedusteludirektoraatin virkailijana…” jne.
Kirjan (”Aquarium – Career and Defection of a Soviet Military Spy”, Hamish Hamilton, London 1985) lievetekstissä kerrotaan lukijalle muun muassa seuraavaa:
”Tässä kirjassa Suvorov paljastaa ensimmäisen kerran millaista oli elämä ”Akvaarion” työntekijöille. (...) Hän kertoo ympärivuorokautisesta koulutuksesta (...) Hän on kirjoittanut teoksen omaperäisellä maanläheisellä tyylillään, mutta se on täynnä tyrmääviä – ja ironisia – sisäpiiritietoja; Akvaario on sensaatiomainen muistelmateos.”
Todellisuuspohjaisena kirjaa pitää myös CIA, joka esittelee sen suosituslistassaan tiedusteluaiheisesta kirjallisuudesta. Harvardin yliopisto listaa Suvorovin kirjan otsikon “English-Language Primary Sources for the Study of Soviet History, biographies” alla.
Jos olisin tiennyt GRU-upseerin sepittäneen asiat omasta päästään, en olisi käyttänyt hänen kirjaansa lähteenäni. Luotan enemmän omaan mielikuvitukseeni kuin muiden.
Tämä kaikki asettaa vastaisuudessa uudenlaisia vaatimuksia asiatrillerin kirjoittajalle. On joko oltava varma lähteistään tai sitten luovuttava todellisuuspohjaisuuden tavoittelusta ja sepitettävä kaikki asiat – varmuuden vuoksi.
Pedon syleilyn taustakommentit http://www.people.fas.harvard.edu/~martin11/BioH4.html https://www.cia.gov/library/intelligence-literature/index.html http://militera.lib.ru/research/suvorov6/06.html
|
 |