Ilkka Remes : Satama

Etusivu: Satama: Pääkallokehrääjä

	Pääkallokehrääjä Arvosteluja Kirjailijan taustakommentit Lue katkelma >> Kaikki kirjat: Pahan perimä Hermes 6/12 Kirottu koodi Pimeän pyöveli Nimessä ja veressä Musta Kobra Ikiyö Itäveri Piraatit Uhrilento Ruttokellot Pedon syleily Pääkallokehrääjä Karjalan lunnaat	Pääkallokehrääjä Osa 1 2 3 4 5 YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY Suomen sotilaat! Ankara puolustustaistelumme ylivoimaista vihollista vastaan on päättynyt. Kärsityn tappion jälkeen kansamme ja maamme tulevaisuus on avoin, mutta Teidän työnne tulevissa rauhan oloissa voi nostaa isänmaamme vielä uuteen kukoistukseen, kunhan emme milloinkaan unohda, että yksimielistä kansaa ei koskaan voida lopullisesti voittaa. Urhoollisesti taistelleen armeijamme tänään laskiessa aseensa viimeisen kerran haluan kiittää Teitä siitä hämmästyttävästä rohkeudesta ja uhrivalmiudesta, jota Te olette tämän itsenäisyystaistelumme aikana osoittaneet. Niille miehistöön ja alipäällystöön kuuluville sotilaille, jotka laskevat aseensa huomiseen mennessä, miehitysjoukkojen komentaja marsalkka Govorov on antanut luvan palata koteihinsa. Upseeristo on määrätty jäämään miehitysjoukkojen esikuntiin internoitavaksi. Korkeimman varjelus seuratkoon Teitä ja isänmaatamme tulevina vaikeina aikoina. 21. syyskuuta 1944 Mannerheim Maaliskuu 1986 PROLOGI Maaliskuisena tiistaina kello 16.40 Yrjö Ketolan 53 vuotta jatkuneesta elämästä piti olla jäljellä viimeiset viisi minuuttia. Ketolan kapeilla kasvoilla lepäsi tyytyväinen, odottava ilme kuljettajan ajaman mustan Volgan takaistuimella Helsingin Kulosaaressa. Päivikki tulisi illalla Tampereelta. Kulosaarentietä reunustavat lehdettömät puut katosivat ikkunoiden takana harsomaiseen usvaan Valpon johtajan virka-auton lipuessa eteenpäin. Kuljettaja jarrutti voimakkaasti Marsalkantien risteyksessä, kun oikealta kiiti laatikkomainen Tshaika. Ketola joutui ottamaan jarrutuksen vuoksi tukea etuistuimesta Tsÿaikan kääntyessä heidän editseen. "Kuinka te ajatte?" Ketola sähähti kasvot punoittaen. Härkämäinen kuljettaja puristi pelästyneenä ohjauspyörää. Hän loi hätäisen silmäyksen taustapeiliin. Maan pelätyin ja vihatuin mies tuijotti takapenkillä ikkunasta ilmeettömänä kuin patsas. Hänen tuuhea peruukkinsa näytti luonnottoman selvärajaiselta. Puolen kilometrin päässä Ketolasta makasi mies vatsallaan mustikanvarpujen seassa. Hänen edessään lepäsi Mauser M 66 -tarkkuuskivääri. Antero katsoi kiikaritähtäimen läpi Ketolan virka-asunnon ulko-ovea ja tunsi kämmenpohjiensa hikoavan. Hiljainen metsikkö hänen ympärillään vietti loivasti 70-luvulla rakennettua tasakattoista edustustaloa kohti. Vapaa sektori kohteeseen oli kapea sammaloituneiden kivien ja männynrunkojen välistä. Talon takaa kantautui aaltojen kohinaa. Antero oli nostanut vahvat miinuslasinsa otsalle säädettyään Zeissin tähtäimen optiikan. Häntä pelotti enemmän kuin koskaan elämässään. Musta Volga kääntyi Vähäniityntieltä rakennuksen pihaan. Antero oli kuulevinaan soran rapinan renkaiden alta vaikka tiesi sen olevan mahdotonta kahden ja puolen sadan metrin päästä. Hänen pulssinsa kiihtyi. Ketolan synkkä, kookas hahmo nousi takapenkiltä. Antero haki Ketolan hiusristikkoon ja tiukensi otettaan kivääristä. Nyt. Ketola käveli ripeästi. Ripeämmin kuin Antero oli odottanut. Hän epäröi. Ketola katosi tähtäimestä. Antero haki kohdetta uudelleen näkyviin. Pihamaa vilisi tähtäimen voimakkaasti suurentavassa optiikassa. Antero laski hätäisesti silmälasit otsalta nenälleen ja katsoi tähtäimen ohi. Hän ehti nähdä Ketolan harppovan rakennuksen nurkan taakse nurmikkoon kivettyä polkua pitkin. Suuttumus ja turhautuminen karahduttivat punan Anteron kasvoille. Hän laski päänsä varvikkoon. Miksi hän epäröi kriittisen sekunnin ajan? Miksi Ketola meni eri ovesta kuin eilen? Heidän olisi pitänyt tarkkailla Ketolan rutiineja pidempään, mutta siihen olisi sisältynyt riski. Hän vetäytyi varovasti ryömien syvemmälle metsikköön. Ervasti ei pitäisi uutisesta. Osa 1 2 3 4 5