 |
 Ideasta kansiin

OSA 5: TAITTO JA OIKOVEDOS
Valmis käsikirjoitus taitetaan kustantamossa sivuiksi, jotka näyttävät samalta kuin kirjan sivut tulevat näyttämään. Lisäksi sivuilla on kirjapainoteknisiä merkintöjä. Tässä vaiheessa selviää myös sivumäärä.
Taiton tuloksena saadaan oikovedos eli kirja A4-kokoisina irtosivuina. Tässä vaiheessa näen tekstin ensimmäistä kertaa sellaisena, kuin lukijat tulevat sen näkemään. Teksti on eri näköistä omiin tulosteisiini verrattuna ja luen lopputuloksen tuoreesta näkökulmasta.
Oikovedoksen tutkiminen on jännittävää – pelkään koko ajan huomaamatta jääneitä töppäyksiä, koska suurempia muutoksia ei voida enää tehdä. Korjaukset koskevat tässä vaiheessa suoranaisia lyönti- ja muita virheitä. Makuasioihin en enää puutu – tai ainakin yritän olla puuttumatta... Joskus joudutaan ottamaan toinen vedos, jos korjaukset muuttavat liikaa sivujakoa ym.
Myös kustannustoimittaja sekä toisinaan varsinainen oikolukija lukee vedoksen, ja kaikki yrittävät parhaansa mukaan huomata virheitä. Niitä jää kuitenkin tekstiin, se on ikävä tosiasia, joka harmittaa kaikkia osapuolia, eikä vähiten minua.
Vedosnipun luovuttaminen on viheliäistä. Väkisinkin jää sellainen tunne, että jotain olisi vielä tehtävissä tekstin parantamiseksi. Mutta siltä varmaan tuntuisi, vaikka hiomiseen olisi aikaa vuosikausia.
Seuraavassa jaksossa kerron kannen suunnittelusta ja markkinoinnista.
|
 |